Ravitsemusohjeita

Kävimme lauantaina 07.09. ravitsemusneuvojalla Savon perukoilla. Käynnistä jäi kaikinpuolin hyvä maku ja vinkkejäkin saatiin rutkasti. Tässäpä siis tiivistetysti käynnistä:

Lievää ihmetystä aiheutti Ronin muuten niin kaunis ja terve ulkonäkö - anturat ja kynnet oli kunnossa, turkkikin kiiltävä, ainut "ongelma" olikin siis tämä laihuus. 

Saatiin hyvät ohjeet kotiin, joita ollaan nyt viikon päivät noudatettu.

Siirryttiin siis nyt  kokeeksi kypsennettyyn ruokaan, joka on sulavampaa. Ruossa hiilihydraatit on suhteessa 30-40% ja proteiini 70-60%. Roni saa joka aterialla bioletteä joka parantaa suoliston bakteeri ja entsyymikantaa. Lisäksi Möllerin kalanmaksaöljyä 3 kertaa viikossa. Vielä käydään ostamassa joko merilevä- tai nokkosjauhetta, jota annetaan joka aterialla. 

Sovittiin myös, että Roni käy eläinlääkärissä jossa tutkitutetaan veri, kilpirauhanen, sokeri, haima, maksa ja munuaiset, sekä eturauhanen. Tämän käynnin jälkeen ollaan taas yhteydessä ravitsemusneuvojaan ja katsotaan yhdessä miten jatketaan.

Ronille hommattiin myös ilmapatja, jonka avulla saadaan harjoitettua etuosan lihaksia. :)

Käynti siis oli varmasti hyödyllinen ja näillä ohjeilla on hyvä jatkaa.

Roni on ilmoitettu Seinäjoelle ensikuulle, sekä käydään pyörähtämässä 22.9. mätsärissä, Jyväskylässä. 

Huonosti tyrehtyvä verenvuoto

Kaikille varmasti on ihan tuttua, että kynsiä leikatessa napsaseekin liian paljon ja pikkuinen veripisara tulee kynnenpäästä esiin? No, onko kellekkään tuttua, että siitä pienestä kynnenpäästä vertaa tulee kohisemalla? Ei minullekkaan ollut tuttua ennen Kaapoa. 

Kerran aikaisemminkin ollaan leikattu Kaapon kynttä liikaa, silloin kynnestä tiputteli verta kolme päivää. Eilen illalla kynsiä leikatessa oikean takajalan kynnestä tuli verta. Jo tottuneena ei hätkähdetty, että sitä verta tuli reippaammin kuin "tavallisesti". Kaapo ei tälläkään kertaa edes ulahtanut.

No, Sinin laajasta hoitotarvikevalikoimasta löytyikin uutena hankintana jauhetta (jossa ilmeisesti oli rautaa - hajusta päätellen ainakin) jonka pitäisi tyrehdyttää juurikin näitä kynsiverenvuotoja.

Tässä vastaava tuote:
http://www.petenkoiratarvike.com/tuote/stop-bleeding-verenvuodon-tyrehdytt%C3%A4miseen/7110711/

Hyvältä se näyttikin aluksi, jauhe teki jonkun suojan kynnen päälle ja veren tulo loppui. Kaapo jäi kuitenkin vielä hetkeksi pesuhuoneeseen. Kun pesuhuoneen ovi avattiin ja Kaapo tuli pois, lensi siitä pienestä kynnenpäästä verta vessan oveen (useita roiskeita) ja lattioille jäi tassun alle pieni lammikko. Onko jollakin kokemusta tämmöisestä?

Sieltä ihanan laajasta hoitotarvikevalikoimasta löytyi myös kätevä tassusuoja, vanusidettä tassun suojaksi ja suoja päälle. 

Voi pientä raasu-Paapoa,

joka osaa ottaa kaiken säälin nyt irti ;)

Aamulla avasin paketin ja vieläkin siitä kynnestä tulee verta, ei kuitenkaan niin paljon kuin eilen. Vaihdoin tassuun siteet, että pystyy paremmin tarkkailemaan verentuloa. 

Onkin siis varmasti syytä käyttää Kaapoa lekurilla verikokeissa, jos tähän tyrehtymisongelmaan löytyykin joku isompi syy. Kaapo ei ole koskaan satuttanut itseään siten, että olisi tullut esim. verta vuotava haava. Tulikin pelko, että jos Kaapo itseään loukkaa pahemmin voiko se helposti vuotaa kuiviin? 

Juoksutusta

Eilen päätettiin jälleen lähteä juoksuttamaan koiria, jonnekkin ihan muualle kuin punkkipellolle. Suunnaksi valittiinkin hiekkamontut, jotka osottautui mukavaksi juoksupaikaksi. Ollaan Sinin kanssa käyty joskus aikaisemminkin tuolla, mutta en tiiä miten sen paikan on jotenkin unohtanut. 

Tälläkertaa mukana oli Kaapo, Sisu, Senna ja Kiira. Oli mukava kuvata "uutta rotua" - rotikka osottautuikin melkoisen hauskaksi kuvauskohteeksi. :)

Kaapo on niin helppo, kun se tulee kaikkien kanssa toimeen. Hyvin kesti pinna Kiiran rajuissa leikeissä.

Niinkuin kuvistakin voi päätellä, meillä oli hyvä lauma koossa.

Vaikka oon kyllä kokoajan tiedostanut, että syksy on alkanut nostamaan päätään yllätyin silti parista Sennan kuvasta kuinka syksyistä jo onkaan. :)

Lisää kuvia montuilta löytyy täältä: 

http://pisko.kuvat.fi/kuvat/Koirat/28.8.2013/

Haaste!

Kysymykset:

1) Koirarotu, jonka haluaisit? Ei saa vastata sitä rotua, jota kotoa löytyy jo.

2) Koirarotu, jota et ottaisi? Miksi?

3) Viimeisin lukemasi kirja? Mistä kertoi ja mitä pidit?

4) Mitä näet, kun katsot oikealle?

5) Henkilö, jota ihailet? Miksi?

6) Jos saisit kolme toivomusta, mitkä ne olisivat?

7) Oletko jossain asioissa ehdoton? Missä?

8) Mitkä ovat mielestäsi hyviä puolia syksyssä?

9) Haluaisitko asua jossain muualla, kuin nyt? Jos, niin missä?

10) Oman koirasi parhaat ja huonoimmat puolet?

11) Oletko kiinnostunut koirankasvatuksesta, haluaisitko itse kasvattaa? Jos, niin minkälaisia suunnitelmia sinulla on?

Vastaukset:

1) Onpa vaikea kysymys, ehkä kuitenkin voisin välillä ajatella Mikonkin toiveita ja vastata irlanninsusikoira. Oon sanonu Mikolle, että saa sitten ottaa sen irkkunsa, kun meillä on omakotitalo, lääniä ja hiace. 

2) Mun on vaikea valita vain yhtä, vastaan kuitenkin Shar Pei. Muistan joskus pienenä, että sain synttärikortin jossa istui näitä koiria rusetit kaulassa, tuli silloin jo inhottava olo. Aikuisena näiden koirien näkeminen saa mut tuntemaan surua ihmisten itsekkyydestä ja julmuudesta - mutta niin on kyllä jokaisen ryttynaamakoiran kohdalla. 

3) Autismista kertova kirja. Autismi on aina jollaintapaa kiehtonut, haluan oppia tästä(kin) sairaudesta lisää.

4) Tsekkitukka-Collien.

5) Ihailen moniakin ihmisiä, mutta ensimmäisenä tulee mieleen Mikon serkku joka on tehnyt valokuvauksesta ammatin ja ottaa aivan huippukuvia, kuvista välittyy vahvasti tunteet ja ne saa hymyn huulille. Ihailen rohkeutta jolla hän alkoi toteuttamaan unelmaansa.

6) Hmm, ettei tää mene liian syvälliseksi niin ehkä sanon vain, että omakotitalon, huussin ja kasvimaan.

7) En taida olla.

8) Syksyllä luonto on kaunis, illat pimeitä - kynttilät <3

9) Mieli halajaa Jyväskylään, mutta järki pitää meitä (vielä) Kuopiossa.

10) Ronissa parasta on sen uskollisuus ja terävyys. Huonoimmat puolet on syömätottumukset, tottumattomuus moniin asioihin. Onneksi näihin huonoihin puoliin pystyy vaikuttamaan. Kaapossa parasta on ehdottomasti se, että se on niin hurjan kiltti. Huonointa on, ettei sitä kiinnosta tehdä mitään. "Kuulee, muttei kuuntele".

11) Tykkään seurata sivusta koirankasvatusta, kiinnostustakin löytyy. Ei kuitenkaan niin paljoa, että alkaisin suunnitella sitä omalle kohdalle.

Belgimiitti

Mukana Sini, Sisu, Senna ja Roni.

Tarkoituksena oli ottaa koirista kuvia; yksin ja yhdessä. Mietittiin Sinin kanssa vaihtoehtoja paikan suhteen, päätettiin lähteä pellolle. Tämä vaihtoehto osottautuikin harvinaisen huonoksi hyvinkin pian, kun Sisun naamasta löytyi jo alkuun pari punkkia. Tietenkin ne jätti mukavat pahkat Sisun naamaan. 

Yhteiskuvista ei tietenkään tullut mitään. Ronia ei kiinnostanut valokuvissa olo, saati että olisi istunut tai seissyt Sisun ja Sennan kanssa samassa kuvassa. Senna ei tietenkaan vielä malta kauaa paikallaan olla ja Sini saikin tehdä melko työn, että sai kaikki koirat riviin istumaan. Koomisen näköistä touhua, täytyy myöntää. 

Sisu istui nätisti paikallaan ja odotti, kun Sini keräili ja asetteli lapsukaisia kerran jos toisenkin. Harmi vaan, että Sisu näytti ihan kupatulta, kiitos niiden punkkien. 

Entäpäs jos otettaisiinkin vain Ronista ja Sisusta yhteiskuva?

Siinäpä se on koko trio yhdessä kuvassa. 

Sovittiin samalla, että Roni ilmoitetaan myös Seinäjoen näyttelyyn lokakuussa. Mukavaa päästä taas näyttelytouhuihin, kiitos Ronin nykyisten ruokahalujen. Roni aloittaa myös ravintoterapeutin käynnit ensi viikolla. Ronin ruokinnasta lisää siis ensi viikolla.

Loppuun vielä muutama kuva:

Anteeksi Sisu, mutta oli ihan pakko :D